Hei taas,lauha ja räntäsateinen torstaipäivä alkaa olla illanpuolella ja aurinko laskeutunut n.klo 17.30,ulkona on pimeää ja loskaista.Maanantaina olin Nallikarissa ihailemassa upeaa auringonlaskua,sain kumminkin odottaa jonkin verran auringon painumista mailleen joten minulla oli tilaisuus viettää aikaa meren jäällä,nauttia auringonpaisteesta ja katsellen ihmisiä jotka kuka mitenkin liikuivat jäällä.Pariskunnat kävelivät pitkin jäätä,lumikenkäkävelijä oli sauvakävelyllä ja asteli rivakoin askelin.Äiti lapsensa kanssa oli hiihtämässä ja tuulipurjeilla oli lautojensa kanssa kaksi miestä lautailemassa eli leijahiihtämässä ja he saivatkin kovat vauhdit koska tuuli aika navakasti. Tässä kuvaa Paikalla oli myös porovaljakko ja ajaja aika-ajoin komensi poronsa pienelle lenkille meren jäälle,porot olivat ilmeisen mielissään päästessään juosta jolkuttelemaan välillä ja komean näköistä menoa se olikin. Nallikarissa tehdään kovasti viimekesäisen rannan uusimisen parannustöitä,uusi hienojakoinen hiekka aiheutti ongelmia tuulen sitä kuljettaessa pitkin pyöräteitä haitaten samalla rullaluistelijoidenkin menoa.Hiekan ja pyörätien väliin tulee matala suojamuuri joka pitäisi estää hiekan leviämisen,samalla aallonmurtajalla tehdään muutostöitä.Kovasti on ollut keskusteluja uuden rannan paremmuudesta,ennen rannalla oli hiekkadyynejä suojaamassa tuulilta mutta dyynien tasoittamisen myötä monet ovat moittineen että nyt rannalla käy kova tuuli,eikä siltä voi enää suojautua. Siis aikani katselin merenjäällä ihmisten liikkumista,koirien ulkoiluttajia ja porovaljakkoa kun aurinko alkoi painua horisonttiin ja oli aika minunkin lähteä kotia kohti,ennen lähtöä otin vielä kuvan jossa aurinko laskee länteen,Oulun Nallikarin jäällä. Hyvää torstai-iltaa ja palaan,taas.

Ja oikein viuhuvan tuulista aamua kaikille,tuuli on tosi voimakas 14m/s sisälle asti kuuluu tuulen humina(Vihreäsaaren mittausasema klo 7.40)sekä yöllä satanut hieman lunta.Pakkasta +0 mutta sekin tuntuu kylmemmältä tuulen ansiosta.Onneksi kannattaa luottaa vaistoonsa eikä mennä ajatuksella "päätetty mikä päätetty" sillä eilen kun olin päättänyt mennä Hailuotoon ja siinä lauttaa odotellessa katselin taivaalle,se kun oli mennyt pilveen,totesin että on turhaa mennä nyt saareen vaan menempä Oulunsalon Varjakkaan,siellähän on se Sahasaari.Kesällä olin liikkeellä Varjakassa ja mielenkiintoni herätti kyseinen saari jonne kesäisin pääsee vai pienellä lossilla (jos enää pääsee silläkään,en tiedä).Niinpä ajelin paikalle ja sopivasti aurinkokin rupesi paistelemaan siitä kamera kaulalle ja astelemaan meren jäälle,matkaa saareen n.1km siis ei pitkä kävelymatka.Metsässä pilkisti punainen komea iso talo ja huomasin rakennuksia olevan useita mutta KONTTORI rakennus oli hyvin hoidettu ja ilmeisesti kesällä käytössä tilausjuhlia varten. Tässä kuvaa Konttorirakennukseen ei päässyt sisälle mutta kurkistelin ikkunoista ja sisällä oli siistiä,joitain huonekaluja ja selvästikkin vuokrattavissa tilaisuuksiin. Kuva otettu ikkunan läpi Taloja oli siis useita ja muut huonokuntoisia,maalit rapistuneet ja kosteusvauriot syöneet rakenteita,sisällekkään ei nähnyt joten sivuutin ne ja jatkoin eteenpäin kunnes pääsin erään talon taakse ja huomasin kellarinoven olevan vain säpissä kun muut talot olivat lukittuina,avasin oven ja astuin maailmaan jollaisesta voi vain haaveilla. Kellari oli iso,korkea ja osin sotkuinen vanhoja mattoja,lautoja ym sinne kuuluvaa ja rikkinäistä tavaraa,mietin mitä onkaan säilytetty näin isossa kellarissa?ilmeisesti halkoja ja ruokaa (esim.kylmäkellari)onhan aikanaan talossa asutettu kahta perhettä. Kiviportaat nousivat 2:n kerrokseen,siis maantasalle,ja keittiöön jossa puuhellalla oli vanhoja kattiloita,keittiö oli pienehkö niinkuin siihen aikaan on ollut ja olohuoneet tai kamarit niinkuin siihen aikaan sanottiin olivat isohkoja.Huomasin heti kuinka rakennus henki lämmintä vaikka muutamat ikkunat puuttuivat tai oli pelkät muovit lasien tilalla ja vaikka katot olivat kuurassa.Ihmeellistä kuinka vanhoissa taloissa henki on läsnä ja sen tuntee hyvänä ja seesteisenä olona,talossa on selvästi ollut hyvä asua. Kuvaa keittiöstä.Kiertelin huoneet läpi ja nousin vaaleiksi maalattuja nyt jo kuluneita,osin maaleista rapisseita ja natisevia portaita 3:teen kerrokseen.Portaat joita ala-aulasta lähti kahdet,molemmille puolin taloa,jakoivat talon siis kahdeksi perheeksi asua.Alakerran pienestä aulasta erkani molemmille puolille ovet keittiöön josta pääsi kiertämään kamarit,(2kpl).Kamarista ovi isompaan aulaan josta taas portaat yläkerran makuuhuoneisiin,ne olivat 3:nen kerroksen tiloja ja olleet kesällä kulkureiden käytössä,siellä oli vanha sänky ja muita tavaroita merkkinä asumisesta.Talon muut huoneet olivat tyhjät,sisältä kohtalaisen hyvässä kunnossa.Seinätapetteja oli revitty muutamasta kohdin ja alta näkyi vanha samettisen pehmeä ihana vanha tapetti. Tässä kuvaa siitä. Palasin takaisin alakertaan,katselin vielä huoneet ja kuvasin tuolia ikkunan edessä,kuinka kaunis se olikaan siinä,maalit jo haalistuneet,yksin mutta ei yksinäinen talon lämmin henki piti sitä hereillä,hyvässä otteessa. Palasin takaisin kellarinovelle,kiitin talon henkiä ja painoin oven kiinni ja säppiin.Kiersin vielä rantasaunan joka oli eniten kärsinyt ja roudan takia vinossa,rikkinäinen,hylätty saunalauteetkin viety,kiuas sentään oli muttei paikallaan. Jätin saaren taakseni ja nyt myöhemmin harmittelen etten käyttänyt aikaa enemmän talon tutkimiseen,se kun sillä hetkellä tuntui väärältä mutta nyt kiehtovalta ajatukselta mennä uudestaan käymään autiossa,historiaa henkivässä ja jännittävässäkin paikassa nimeltä Sahasaari.

Kaunista Sunnuntaita kaikille,viikon viimeistä päivää vietetään ihanassa säässä.Eilen oli tosi pilvinen ja lumisateinen päivä,minulla oli tarkoitus mennä Heinäpäähän KALEVAn järjestämiä BIG AIR-kisoja katsomaan ja kuvaamaan mutta huonona ja tuulisena päivänä en viitsinyt lähteä paikanpäälle palelemaan.Onneksi perjantaina olin liikkeellä kaupungissa ja Linnasaaren ohi ajaessa näin 3 poikaa,joiden lumilaudat olivat lumessa pystyssä,he ahersivat lumikolat ja lapiot heiluen pukaten lunta kumpareeksi.Pysähdyin kysymään pojilta aikovatko laskea kohta lumilaudoilla ja saako ottaa kuvia?,"kohta"sanoivat pojat ja lupasivat ottaa kuvia.Niinpä ajoin vastarannalle ja jäin odottamaan poikien laskuja,viimeinen silaus vielä mäkeen ja jokainen vuorollaan laittoivat laudat alleen ja laskivat alamäen,hypäten hyppyristä ja loikaten näköalakaiteen yli merenjäälle. Tässä kuvaa Olen laittanut metsään linnuille ruokintapaikan ja säännöllisesti käynyt viemässä pähkinöitä,talipalloja,auringonkukansiemeniä ja jyviä pienille ystävillemme.Tänään taas menin viemään ruokaa ja iloinen sirkutus alkoi heti kun saavuin paikalle.Hömö-,tali-,sini-ja töyhtö-tiaiset aloittivat lentelyn ruoka-astioille välittömästi kun siirryin metsän suojiin kuvaamaan.Arkana ja vilkkaana lintuna töyhtötiainen käväisi vain 3 kertaa ruokinnalla kun muut tiaiset viipyivät tovin ja katselivat rauhassa tuotuja eväitä.Töyhtötiaisesta kuvat eivät oikein onnistuneet mutta pääasia on että tiedän niidenkin nyt käyvän paikalla. Huomasin myös pari punatulkkunaarastakin tarkkailevan ruokintapaikan yläpuolella puunoksalla mutta eivät hakeneet edes auringonkukan siemeniä jotka maassa odottivat syöjää. Jätin linnut rauhassa jatkamaan ruokailujaan ja lähdin kotimatkalle,mennessäni jätin polun varteen kuivattuja koivun oksia ja jyviä kun huomasin riekon jälkiä maassa (edelliskertana koira sai vainun riekosta ja lintu lehahtikin lentoon koiran mentyä liian lähelle sitä)toivoen,josko palatessa ruoanvientireissulta näkisin taas riekon mutta tällä kertaa se pysyi piilossa.Jäljet maassa olivat tuoreet joten ruoka odottaa riekkoa seuraavan kerran sen tepastellessa alueella. Keskiviikkona menin Nallikariin kuvaamaan auringonlaskua ja aurinko pilkistelikin vielä pilvien välistä,kävelin matkan merenjäälle kun sumu nousi kuin tyhjästä ja peitti näkyvyyden miltei kokonaan.Sain napattua muutaman kuvan ennen kuin aurinko painui pilvien taa,sumu otti kokonaan vallan ja pimeys laskeutui. .Sunnuntai-iltapäivän jatkoa kaikille ja palaan,taas.

Rakkaudesta luontoon

Kuvattu Kuivasjärvellä ja Oulunsalossa,kuvat puhukoot puolestaan. Palaan,taas.

Aikaista Maanantai huomenta kaikille,olen tälläinen aamuvirkku ja vastaavasti illantorkku joten tekstiä saattaa ilmestyä hyvinkin aikaisin. Ajelimpa eilen taas Monarkillani ja suunta oli tällä kertaa Oulun Torinranta,siellä kun järjestettiin kaksi päiväiset poroajokilpailut,mukana myös markkinatohinaa,kojuja ja lapsille oma lumimaailma.Porukka oli paljon liikkeellä lauantaina jolloin pidettiin "maailman nopeimmat poroajokilpailut",osonottajia oli Norjasta saakka ja Norjaan menikin kaksoisvoitto.Sunnuntaina olikin sitten yleisön vuoro kokeilla porokyytiä jokkisluokassa jossa porot olivat ns.normi vetoporoja.Meno kilpailussa ei ollut päätähuimaava vaan rauhallisesti porot tulla jolkuttiva maaliin. Torilla,Nallikarissa ja Syötteellä järjestetään yhteistyönä ohjelmia koko kevättalveksi ja esim.Nallikarissa on 23.2 retkiluistelijoiden kuutamokeikka jossa luistellaan valaistulla Hermanninsaaren reitillä,Syötteellä puolestaa järjestetään Hankihulina-markkinat 8.3. Torilla oli syötävää myös tarjolla ja esim. suopinginheittoa josta minäkin sain tuta,heittoisäntä kun meinasi lassota minut sanoen "Lapissa poromiehet yrittävät lassota neitosia" johon minä vastasin "jos saa lassottua on pakko pitää,ei palautusoikeutta" ja molemmat nauroimme makiat naurut vitsi päälle. Flamengotanssijat esittivät oman numeronsa,nuoret tanssijalupaukset kilpailutamineissaan tanssinsa jälkeen palelivat haastattelun aikana,toisella olikin korkeat tavoitteet voittaa Suomen mestaruus,onnea heille. Päivä menikin joutuin touhua ja tohinaa katsellessa,kuvatessa ja nauttiessa Oulun torin hulinasta,mukavaa kun kaupunki järjestää tapahtumia tähän aikaan eikä vain kesällä.Ilmakin sattui olemaan hyvä lauantaina ja sunnuntai-iltapäiväänkin saakka jolloin yltyvä lumisade sai minut keräämään kamppeeni ja suuntaamaan monarkini keulan kohti kotia.Hyvää maanantaita kaikille ja palaan,taas.Kuvassa ruokakota ja suopunginheittäjä.

Sunnuntaiaamua kaikille ja lauhat kelit jatkuu....no nyt se on tapahtunut,nimittäin löysin Lapinpöllön ja pääsin sitä kuvaamaan Oulunsalossa Salonpääntiellä.Seuraan birdlife lintutilannetta ja siellä oli havaintoja pöllöstä,aikani siinä vetkuttelin mutta yhtäkkiä hoksasin että nyt lähden Oulunsaloon,josko saisin linnusta havainnon.No,alkoi olla iltahämärä kun saavuin Salonpääntielle ja huomasin pellolla 3 ihmista kamerat jalustoilla valmiina kuvaamaan ja sinne minäkin menin muiden joukkoon,ja siinä HÄN oli.Istui ladon katolla ylväänä katsellen ja selvästi kuunnelle,päätä kallistellen ja ympäri pyörittäen.Pöllö siinä tovin kuunteli ja yhtäkkiä lehahti lentoon ja syöksyi alspäin,hetken lekutteli paikallaan ja iski.Myyrä suussa jäi lumihankeen istumaan niin ettei näkynyt juuri enempää kuin pää,syötyään pöllö nousi siivilleen ja lensi ladon katolle taas seuraamaan tilannetta.Tässä kuvaa. Lapinpöllö on isokokoinen,naaras joka ilmeisesti kuvissa,painaa 1000-1900gr ja siipiväli 135-160 ja pituus 65-70cm siis aikamoinen ilmestys. Kuvasin pöllöä ja sen kahta saalistusiskua josta molemmilla kerroilla se sai saaliin,toiset kuvaajat alkoivat tehdä jo lähtöä pois kun alkoi olla jo niin hämärää ettei heidän mielestä kannattanut jäädä enää (kuvaajista 2 oli muuten tullut Ouluun kuvaamaan kotkia haaskakojulta Briteistä asti)ja Oululainen ryhmän vetäjä josta oli haastattelua paikallisuutisissakin kertoi vievänsä Britit kentälle ja hakevansa lisää lintubongareita.Toivotin hyvää matkaa ja jatkoin itse vielä pöllön tarkkailua,lintu vielä aivan kuin juuri minulle näyttääkseen hienot saalistustaitonsa nousi jälleen siiville,kuunteli ilmassa hetken ja ISKI.Kolmannen kerran ja saalista taas,pöllö jäi myyrä suussa istumaan lähelleni hankeen ja katsoi minua suoraan "silmiin".Kuvasin ja lintu katsoi minua,sen keltaiset silmät olivat vaikuttavat,katse tiukka ja terävä,HÄN oli ihana.Pöllö söi myyrän ja nousi taas ladon päälle,oli jo niin hämärää ettei minunkaan kannattanut jäädä paikalle enää vaan kiitin niinkun aina kiitän,luontoa,eläimiä,Suomen kauneutta ja nyt erityisesti suurta ja mahtavaa Lapinpöllöä että sain ottaa kuvia HÄNESTÄ,uljaasta linnusta joka Lapin perukoilta joutui huonon saalistilanteen takia lähtemään omalta reviiriltään mutta kerättyään voimia ja saalistettuaan lähtee takaisin pohjoiseen,omiensa luo. Kuvaa Lapinpöllöstä

Mukavaa keskiviikko-iltaa,nyt on ollut hyvät pyöräilyilmat ja kävinkin ajelemassa tänään Tuirassa kamera tottakai mukana.Luonnossa on kovin hiljaista vielä mutta kevättä kohti mennään,ollaanhan jo Helmikuussa.Kovasti on kuulunut juttuja joissa ihmetellään pöllöjen ja varsinkin lapinpöllöjen muuttoa etelämmäs aina Helsingin Viikkiin asti,tänään TV:ssä haastateltiin Veikko Neuvosta ja hänen mielestään muuttavat pöllöt ovat naaraita,urokset ovat paikkauskollisia ja jäävät asuinpaikoilleen huolimatta huonosta myyrä- ja hiirikannoista.Pöllöihin liittyy mielestäni paljon mystiikkaa,viisautta ja erittäin hyvää saalistustaitoa,siksi pöllöt kiinnostavat linnuista eniten,toivonkin pääseväni joskus tarkkailemaan niitä niiden omissa elinoloissa. Tässä kuvaa Tuirasta,veneet ovat vielä lumen peitossa. Suuri tilhiparvi oli syömässä pihlajanmarjoja Tuirassa,sirkuttaen ne lehahtivat lentoon palaten takaisin puuhun.Arkoina lintuina tilhet säikähti milloin mitäkin ääntä tai liikettä,sain otettua muutaman kuvan linnuista.Taviokuurnat ja urpiaiset ovat muuttaneet ruoan perässä muualle,vaikka pihlajanmarjoja oli tänä talvena paljon ei niitä riittänyt kumminkaan koko talveksi koska tlihejäkin oli suuria määriä liikkeellä.Urpiaisiakin oli paljon tänä talvena ja koivun urvut ovat niiden pääasillista ravintoa jotka kumminkin alkavat olla syöty joten urpiaisetkin ovat siirtyneet muualle. Onkohan ollut suotuisat olosuhteet variksille,naakoille ja harakoille kun niitä näyttää olevan nyt enempi kuin koskaan vai löytyykö syy kaatopaikalta josta lintujen on lähdettävä ruoan hakuun muualle uuden Laanilan ekovoimalaitoksen vuoksi,se kun polttaa nykyään suuren osan jätteistä.Ruskoon tulee enää 40.000 tonnia jätettä kun se ennen on ollut 100.000 tonnia ja metaanipäästöt pienenevät 90% siis parannusta hajuhaittoihin.Jostain lintujen täytyy ruokansa hankkia joten ne siirtyvät kaatopaikalta keskukseen ja suurina naakka,varis ja -harakkaparvina puistoihin,talojen liepeille. Huomenna on Ystävänpäivä ja toivotan kaikille ystävilleni,blogini lukijoille ja tuttuille oikein mukavaa ystävänpäivää tämän osmankäämikuvan myötä ja palaan,taas.

Heipä hei taas ja mukavaa pakkaspäivää,tasapuolisesti.Viime kirjoituksesta on viikko mennyt ja kaikenlaista tapahtunut,sattui töissä haaveri enkä pääse oikein kuvaamaan joten täytynee muistella menneitä.Ajattelin kertoa kuvinkin vähän Oululaisille niin tutusta ja ihanasta paikasta kun Kiiminkijoen Koitelli,se sijaitsee Kiimingin kunnassa noin 25km Oulusta pohjoiseen päin VT20 varrella.Koitellin kosket ovat tuttuja retkeilijöille,kalastajille ja melojille,virkistyspaikkana Koitelinkosket ovat ainutlaatuiset Oulussa.Koitellissa on useita saaria ja riippusiltaa pitkin pääsee joen keskellä olevaan saareen josta uuden sillan kautta vastarannalle.Talvisin kosket pääasiassa ovat jäässä isommissa virtapaikoissa vesi on kumminkin sulana ja virtaa vapaana.Tässä kuvaa Koitellista

Keväisin kun lumet alkavat sulaa on koskissa suuret vesimassat liikkeellä ja viime keväänä tulva miltei hipoi riippusiltaa ja sai ihmiset tulemaan kauempaakin katsomaan harvinaisen suurta tulvaa.Kesällä keskisaaressa järjestetään teatteriesityksiä ja musiikki festivaaleja esim.viime kesänä Teatteri Neliapilalla oli esityksiä siellä.Saaressa on useita nuotiopaikkoja ja penkit missä istua,omia nuotiopuita ei tarvitse viedä vaan puut löytyvät sopivasti liiteristä riippusillalle mennessä.Pitkospuut vievät nuotiopaikalta toiselle ja hyvät opasteet helpottavat kulkua,.Suvantokohdissa voi uida ja lohen sekä meritaimenen pyynti on suosittua puuhaa,kesäillassa voikin tavata useita siimojaan viuhuttelevia kalastajia.Melojat harjoittelevat koskissa sekä järjestävät pienimuotoisia kisoja,III-luokan koski löytyy myös jossa voi järjestää melontakilpailuja.Saaressa on myös tunnelmatupakahvila joka on avoinna kesäisin sekä Koitelinresidenssi jota voi vuokrata halutessaan.Puusto ja kasvillisuus on moninaista,komeita mäntyjä,kuusia sekä esim.kotkansiipiä kasvaa rehevän kasvillisuuden seassa. Olen itse viettänyt juhannuksen Koitelissa,katsellut kallioista ja karuakin luontoa,kesäillassa kun aurinkokin on vielä korkealla ja säteet heijastuvat veden pinnasta,puut iloisesti nuotiosa palaen paistanut makkaraa ja nauttinut kiireettömästä olosta,voiko olla parempaa tapaa viettää juhannusta!!! Tässäpä tämä muistelu,kesällä taas tapaamme Koitelissa mutta talvea on vielä jäljellä joten heippa vaan talvisen Koitelikuvan myötä ja palaan,taas.