Kuvia luonnosta ja eläimistä, matkakertomuksia matkanvarrelta luonnollisesti tunteella.
perjantai 8. helmikuuta 2013
Heipä hei taas ja mukavaa pakkaspäivää,tasapuolisesti.Viime kirjoituksesta on viikko mennyt ja kaikenlaista tapahtunut,sattui töissä haaveri enkä pääse oikein kuvaamaan joten täytynee muistella menneitä.Ajattelin kertoa kuvinkin vähän Oululaisille niin tutusta ja ihanasta paikasta kun Kiiminkijoen Koitelli,se sijaitsee Kiimingin kunnassa noin 25km Oulusta pohjoiseen päin VT20 varrella.Koitellin kosket ovat tuttuja retkeilijöille,kalastajille ja melojille,virkistyspaikkana Koitelinkosket ovat ainutlaatuiset Oulussa.Koitellissa on useita saaria ja riippusiltaa pitkin pääsee joen keskellä olevaan saareen josta uuden sillan kautta vastarannalle.Talvisin kosket pääasiassa ovat jäässä isommissa virtapaikoissa vesi on kumminkin sulana ja virtaa vapaana.Tässä kuvaa Koitellista
Keväisin kun lumet alkavat sulaa on koskissa suuret vesimassat liikkeellä ja viime keväänä tulva miltei hipoi riippusiltaa ja sai ihmiset tulemaan kauempaakin katsomaan harvinaisen suurta tulvaa.Kesällä keskisaaressa järjestetään teatteriesityksiä ja musiikki festivaaleja esim.viime kesänä Teatteri Neliapilalla oli esityksiä siellä.Saaressa on useita nuotiopaikkoja ja penkit missä istua,omia nuotiopuita ei tarvitse viedä vaan puut löytyvät sopivasti liiteristä riippusillalle mennessä.Pitkospuut vievät nuotiopaikalta toiselle ja hyvät opasteet helpottavat kulkua,.Suvantokohdissa voi uida ja lohen sekä meritaimenen pyynti on suosittua puuhaa,kesäillassa voikin tavata useita siimojaan viuhuttelevia kalastajia.Melojat harjoittelevat koskissa sekä järjestävät pienimuotoisia kisoja,III-luokan koski löytyy myös jossa voi järjestää melontakilpailuja.Saaressa on myös tunnelmatupakahvila joka on avoinna kesäisin sekä Koitelinresidenssi jota voi vuokrata halutessaan.Puusto ja kasvillisuus on moninaista,komeita mäntyjä,kuusia sekä esim.kotkansiipiä kasvaa rehevän kasvillisuuden seassa.
Olen itse viettänyt juhannuksen Koitelissa,katsellut kallioista ja karuakin luontoa,kesäillassa kun aurinkokin on vielä korkealla ja säteet heijastuvat veden pinnasta,puut iloisesti nuotiosa palaen paistanut makkaraa ja nauttinut kiireettömästä olosta,voiko olla parempaa tapaa viettää juhannusta!!!
Tässäpä tämä muistelu,kesällä taas tapaamme Koitelissa mutta talvea on vielä jäljellä joten heippa vaan talvisen Koitelikuvan myötä ja palaan,taas.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti