Kiireetön aamu

Kaunis aurinkoinen ja lämmin aamu houkutteli lähtemään pyörällä ajelemaan ja tällä kertaa merenrannalle,Pateniemen venesatamaan.Rauhallisen tunnelman ja hiljaisuuden rikkoi vain moottoriveneen ääni ja tiirojen huuto sekä perhepäivähoitajat ja lapset jotka olivat tulleet viettämään aikaa ja paistamaan rannan nuotiopaikalle makkaraa. Aallonmurtajalla isoilla kivillä istuin ja katselin merelle,nautin olostani sekä kuvasin kun tiirat napsivat vedestä pikkukaloja. Tiiran nokka on terävä ja pesintäaikana,varsinkin poikasten kuoriuduttua tiiroja saa varoa koska ne häätävät tunkeilijat pois syöksymällä pesänhäiritsijöiden kimppuun ja nokkimalla päähän ja se tekee tosi kipeää. Meri on rauhoittava elementti,sitä katsellessa aika kuluu ja merellä aina tapahtuu,meri myös näyttää aina erillaiselta,auringon säteiden kimaltaessa meren pinnalla ja pienten aaltojen lyödessä rantakiviin. Huomasin myös variksen joka oli lennähtänyt rantahiekalle ja touhusi omia juttujaan,se oli löytänyt jotain vedestä ja nokki sitä innokkaana.Välillä se kahlasi veteen ja aivan kuin peilikuvaansa ihaillen käänteli päätään ja katseli kuvajaistaan. Aikansa siinä touhuttuaan se katsahti minuun ja lennähti pois. Aika jatkoi kulkuaan,istuin vielä tovin ja sitten oli minunkin aika lähteä,kohti uusia seikkailuja.