Satama

Kapealla puiden reunustamalla tiellä on vain vähän kulkijoita,sahatyöläisten vanhat talojen kivijalat ovat sammaleen peitossa ja rehevien puiden seasta vain tarkalla katseella havaittavissa.Tie mutkittelee,jo aikoinaan merenkulkijoille tietä satamaan näyttänyt ikivanha mänty on vielä paikoillaan vaan enää eivät laivat suunnista sen mukaan.Jättimäisen kokoinen ja paksuinen puu on nähnyt monet tuulet ja tuiskut,saattanut laivat satamaan ja ollut majakkana,nykyisin muistolaatta puun vieressä kertoo sen tarinaa. Lähestyn satamaa minäkin,aurinko paistaa ja on hiljaista,saavun Varjakkaan Oulunsalossa. Satamassa laituripaikat ovat melkein täynnä toinen toistaan komeimpia veneitä,jotkut ihmiset ovat ongella ja lapset ilakoivat vedessä,on tavallinen arki-ilta ja rauhallisia satama-askareitaan tekevät paistattelevat välillä auringossa,katsovat minua,kuvaajaa.

Veneitä tulee tai lähtee verkkaisesti satamasta,jokaisella on aikansa kulkea ja toisinaan sataman ohi purjehtii hieno uljas purjevene,kuin joutsen se valkoiset purjeet pulleina lipuu ohi ja seuraan sitä kameralla ja kuvittelen miltä tuntuisi olla mukana juuri tuossa veneessä,jättäen taakseen kaiken ja koko meri olisi avoin.

Purjevene jättää minut seisomaan rannalle enkä saa kokea purjehtimisen hienoutta tai meren julmuutta,olen sivusta seuraaja,kokematon meren oikuille,minä maakrapu. Jostain lähestyy vesiskootteri kovaa vauhtia,vesi pärskyen se kiitää merellä joku hurjapää kokeilee vesipedon toimivuutta,veden päällä osin pomppien mutta kokoajan hallinassa kuski ohjaa skootterin satamaan,pyörittää muutaman kerran isot aallot ja lipuu sitten hitaasti kiinnityspaikkaansa joka on perämoottorilla varustettu lautta jonka päälle on rakennettu sauna.Kuski sitoo skootterinsa lujasti kiinni lautan sivuun,samalla muut tekevät lähtöä irrottaen lautan kiinnikkeestä,moottori pyrähtää käyntiin ja lautta lipuu hitaasti ulos satamasta,Suomen lippu hulmuten se suuntaa kohti uusia kokemuksia. Tulee hiljaista,lokit kirkuvat jossain jään katselemaan saunalautan perään,sauna,se Suomalaisille niin rauhoittava paikka jossa rentoudutaan,etenee verkkaisesti ja häviää näkyvistä. Laskeudun pienet portaat alas ja menen laiturille jossa veneet ovat kiinni,välillä pienen aallon mukana liikettä tehden veneet odottavat omistajaansa,odottavat milloin moottori käynnistetään ja ohjataan pois satamasta samalla nauttien ihailevista katseista joita satamaan jääneet veneitä ihailemaan tulleet ihmiset heittävät niiden perään,mielessään toivoen olevansa kapteeni joka ohjaa veneensä ulapalle,kohti tuntematonta. Purjeet laskettuna alas,yksin,veneet odottavat..... Alkaa olla myöhä,veteen on syntynyt hiekkadyyni ja kahlaan sinne toivoen etten liukastu liukkailla kivillä ja kaadu veteen,pidän kameraa kädessä ja toivon että pysyn pystyssä,en itseni vaan rakkaan ystäväni kameran takia joka seuraa minua kaikkialle.Dyynillä on kävellyt pieni lapsi ja äiti,joka vedessä kahlaten lasta kantaen tulee minua vastaan ja hymyilee,vastaan hymyyn ja nyökkään,olemme kuin sukulaissielut,juuri sillä hetkellä. Kuvaan jalan jäljet,nuo pienet jotka äsken ilmestyivät pienten jalkojen asteleessa hiekalla,kuvaan vastavaloonkin ja jäljet näyttävät ihan erillaisilta,optinen harha.Vesi dyynin ympärillä on lämmintä,haluan uimaan,toisella kertaa ajattelen ja lähden pois hiekkadyyniltä. Lapset ilakoivat vedessä,aurinko paistaa mustaan puserooni,on kuuma.Lähden pois,autolla,jättäen sataman taakseni ja suuntaan kohti uusia seikkailuja,minäkin, kuin nuo uljaat hienot veneet,omalla tavallani.

Hyvää Juhannusta 2013

Suvituuli kun oksissa soittaa ja ruusun tuoksu täyttää maan,on Juhannus ja siitä nauttia saa.Aurinko meitä hellii,saunan piipusta savu kohoaa,saunavasta on valmiina ja niistä nauttia saa.Lintujen laulua,kiireetöntä aikaa tämä on hyvää elämää.Juhannusta toivotan kera pääskysen rakkaan,on keskikesä ja järven pinta on tyyni.

Huvila Oulujoella

Mukavaa iltaa kaikille,huomisesta se sitten alkaa eli Juhannusaatto on Suomalaisten odottama juhla.Harvoin on Juhannus oikealla paikallaan eli 24.6 ja sen kyllä huomaa säästä,huomiseksikin 21.6 on luvassa ainakin tihkusadetta mutta jo lauantaina eli Juhannuspäivänä pitäisi paistaa aurinko,onneksi.Sitten kun maanantai koittaa ja 24.6 on luvattu oikein lämmintä säätä ja kesälomat alkavat suurella osalla suomalaisista.Suomessa on hyvin suosittua jäädä kesälomalle juuri Juhannuksen jälkeen,itsellä kumminkin poikkeuksetta ollut elokuussa loma ja tällä kertaa se on jopa syyskuun puolella. Tänään oli taas ihana päivä,sain kutsun lähteä erään liiton kesähuvilalle ja rantasaunaan saunomaan. Paikka on kaunis korkealla joentörmällä vanha pappila joka on Museoviraston suojeltu kohde,siis ihana vanha idyllinen hirsitalo,piharakennuksina on punaisia hirsirakennuksia ja nekin hyvin vanhoja kauniisti vähän vinoon kallistuneita mutta silti upean näköisiä,arvokkaan oloisia talovanhuksia.Tässä kuvaa

Päärakennus on myös hirsitalo ja tosiaan suojelun alainen eli jos rakennusta remontoidaan on rakennustekniikassa oltava ja otettava Museoviraston vaatimukset huomioon ja noudatettava niitä,rakennuksen pitää myös säilyttää alkuperäinen tilajako. Vanhaa pitää kunnioittaa ja se onkin hyvä sillä näin säilytetään myös jälkipolville tuon ajan rakennustekniikkaa ja -taitoja. Talossa on säilytetty myös vanhaa esineistöä sekä huonekaluja joita on ilo katsella niiden kauniin tyylin ja hyvän tekotavan takia ja mikä parasta pääsin kuvaamaan kaikkia ihania asioita pirtistä ja eri huoneista.Tässä kauniita vanhoja tuoleja Hirsiseinillä oli myös vanhoja tauluja ja kuvia meinneiltä ajoilta,katossa kauniita valaisimia ja ullakko josta löysin vanhan lehden vuodelta 1946 ja siinä on sanomia Oulun kaupungista.Ihastuin ullakkoon välittömästi vaikka siellä ei ollut muuta kuin sahanpurua ja tuo lehdensivu josta kuvaa Vanhat rakennukset ovat lähellä sydäntäni niissä olevan hyvän hengen takia ja tunnen kuuluvani siihen tilaan,tunnen lämmön ja rauhallisuuden sekä vanhoista esineistä huokuvan arvokkuuden takia,siksikin haluan kuvata vanhaa - muistoja jälkipolville. Kuvattuani siirryimme rantasaunaan ja sen lämmitykseen eli oli tarkoitus myös saunoa ennakkoon Juhannus saunassa.Sauna rakennus oli myös vanha mutta kohtuullisen hyvässä kunnossa ja mikä parasta aivan rannan tuntumassa.Lämmitys onnistui hyvin ja saunoimme,välillä käyden uimassa ja sauna kahvilla.Lopuksi paistoimme uunissa hiillosmakkarat jotka maistuivat saunomisen päälle maukkailta. Joki jonka rannalla sauna on,oli tyyni ja siinä kohtaa virta ei ollut voimakas.Ainoa huono puoli oli joenpohjan liejuisuus,joten äkkiä veteen ja pois,siinä oli uiminen tällä kertaa.Kuvia rantasaunalta Retki kesähuvilalla alkoi olla lopuillaan,rupesi kovasti tuulemaan sekä satamaan ja niin oli meidänkin aika lähteä kotia kohti ajelemaan.Haluankin kiittää kovasti kaunista vanhaa taloa,ihanat löylyt antanutta kiuasta ja saunaa sekä ystävääni,joka mahdollisti matkan Oulujoen varteen erään liiton huvilalle.--KIITOS.Kuva Oulujoesta ja viinimarjatertusta

Mallinhommia

Mukavaa perjantai ja 14. päivää kaikille,tänään päivä alkoi heti aamusta tihkusateella ja näyttää siltä että sitä jatkuu koko päivän.No,siistiä sisähommaa tiedossa nimittäin on se perinteinen pyykkipäivä. Eilen oli tosi kaunis mutta tuulinen päivä ja olin taas kameran molemmilla puolin.Tosiaan,eilen oli kutsukeikka mallin hommiin ja hauskaa oli,minua kuvasi ammattilainen joka oli huippuosaajan opissa ja minä yritin näyttää hyvältä.Muotokuvaus ja henkilökuvaus on ammattilaisten hommaa ja siksi minua ei liiemmin sellanen itseä kiinnosta,otan mielummin kuvia luonnosta ja eläimistä siihen kun ei tarvi valojen olla ehdottomasti oikein aseteltu ja studiokuvaaminen muutenkaan ei juurikaan kiinnosta,luontoon ihmisen mieli.On mielenkiintoista siinä mallintyön ohessa seurata kuinka pikkutarkkaa kaikki asiat on.Valot,mallin asento,kasvot ja kuvaajakin oltava oikealla asenteella mukana sekä mallin tietenkin osattava edes jotain näyttääkseen hyvältä.Eilinen päivä oli kaikkinensa sanoisinko IHANA,sain ostettua konserttiliput Möljälle ja VESPAkin sai kyytiä kun huristelin Kempeleeseen kuvattavaksi,että pieniä ne on mun onnen aiheet.Kiitos kaikille eilisestä ja siskolle synttärionnittelut tämän kuvan myötä.Kuvassa Kuivasjärvi jossa lapsena uitiin ja soudeltiin veneellä.Palaan taas.

Rannalla

Rannalla Ihanat vaaleat pilvet liukuvat taivaalla. Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa. Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt. Tulisit aivan hiljaa, tulisit juuri nyt. Saima Harmaja Hyvää syntymäpäivää sisko

Poika ja jänis

Olipa kerran pieni poika,joka halusi nähdä jäniksen,äiti oli lukenut pojalle satua pienestä jäniksestä joka asui metsässä.Satu oli pojasta kiinnostava samalla vähän jännittäväkin niinpä poika kysyi äidiltä tietä jäniksen luo mutta eihän äiti osannut näyttää tietä metsään jossa jänis asui. "Ulkona on kylmä ja paljon lunta et sinä voi lähteä jänistä etsimään" sanoi äiti,niin poika totteli mutta ei unohtanut haavettaan. Aika kului ja kevät vihdoin koitti,lumi suli ja metsä muuttui harmaasta vihreäksi,maa sai vihreän sammalkatteen ja koivuihin puhkesivat pienet hiirenkorvalehdet,kun pienei poika joka oli säilyttänyt unelmansa otti pienen repun selkäänsä ja aikoi vihdoin toteuttaa aikeensa,katsoi vielä eteisessä taakseen ja lähti urheana ulos,etsimään jänistä. Hän kulki pientä polkua pitkin joka kiemurteli puiden lomitse,välillä pysähtyen katsomaan isojen kivien taakse olisiko jänis siellä piilossa tai tutkimaan kaatuneet puun rungot ja kannot.Mutkitellen metsässä poika pysähtyi pienen mäen juureen ja näki vihdoin mitä oli lähtenyt etsimään - jänis. Jänis huomasi pienen pojan,lakkasi syömästä ja nousi takajaloilleen korvat liikkuen se kuunteli ja peloissaan katsoi poikaa joka oli seisahtunut polulle. Pojan silmät loistivat nähdessään oikean jäniksen ja hän asteli hitaasti eteenpäin,lähemmäs jänistä kunnes oli jo niin lähellä ettei uskaltanut liikahtaakkaan peläten jäniksen loikkaavan tiehensä.Molemmat pitivät toisiaan silmällä ja jänis jatkoi syömistä,poika katseli sitä ja sen hieman pörröistä turkkia,pitkiä korvia jotka liikkuivat vuorotellen tai yhdessä jäniksen kuunnellessa ääniä,ruskeita silmiä jotka herkeämättä etsivät syötävää maasta ja ristiturpaa joka haisteli ilmaa kuin etsien vaarallisten hajujen varoitusta. Välillä jänis rauhoittui ja alkoi nuolemaan ja pesemään etutassujaan,sitä katsellessaan poika muisti kuinka äiti oli pessyt hänenkin muovailuvahaleikeissä likaantuneet kädet ja hän katsahti kasiään jotka nyt olivat puhtaat,sekös nauratti pientä poikaa. Äkkiä jostain kuului ääniä,jänis nousi takajaloilleen nuuhki ilmaa ja loikkasi juoksuun pinkaisten syvälle metsään. Poika jäi paikoilleen katsoen jäniksen perään toivoen sen palaavan mutta turhaan,se oli mennyt.Poika muisti äidin lukeman sadun ja siinäkin jänis loikki pakoon peloittavaa ääntä,samassa kuului huuto " SAMI" ja poika kääntyi katsomaan äänen suuntaan.Äiti oli polun päässä ja kutsui poikaansa,"tule jo kotiin Sami,alkaa olla jo myöhä ja tulee pimeä". Pieni poika huiskautti kädellään hyvästiksi jänikselle,kääntyi ja juoksi pienen pieni reppu selässä keikkuen äidin syliin ja he lähtivät astelemaan kotia kohti. Mutta jänis joka yllättäen palasikin takaisin metsän reunaan,katsoi poikaa kuinka tämä juoksi pitkin kapeaa pientä polkua,vinkaisi vienosti aivan kuin sanoen "hei ystäväni ehkä tapaamme jälleen",kääntyi ja loikki valkoinen hännäntupsu vilahtaen syvälle metsän uumeniin. Näin päättyi satu pienestä pojasta joka halusi nähdä jäniksen,Onnea Sami 3 vuotta.

Kauniit ilmat ovat saaneet luonnon puhkeamaan kukkaan,tuomi on kukkinut ja varisuttanut jo kukintansa,pihlaja kukkii parhaillaan ja metsässä suopursut huumaavat tuoksullaan kulkijaa.Niittyvillakin on kukassa sekä monet muut normaalisti myöhempään kukkivat kasvit,kesä ja lämpimät ilmat ovat saaneet kylmän ja sateisen kevään jälkeen kasvit oikein räjähtämään kasvuun ja luonto onkin 2-3 viikkoa etuajassa normaalia.Kosteikoilla ja suoalueilla hilla on myös kukassa ja jos hallaa esiintyy useampana yönä pelko hillasadon menetyksestä on odotettavissa.Kuvassa hilla,suopursu ja tuomi kukassa sekä voikukan siemenpallo Kahden viikon päästä 22-23.6 on Juhannus,Suomessa on keskikesä ja aurinko ei laske yöllä ollenkaan napapiirin pohjoispuolella,juhannuskokkoja poltetaan vesistöjen äärellä,juhannussalot nousevat Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella sekä juhannuskoivuja pystytetään ulko-oven molemmin puolin.Juhannus-sauna ja tanssit kuuluvat myös oleellisena osana juhlaan sekä taiat jotka ovat jo katoavaa kansanperinettä,tunnetuimpia olivat lemmentaiat joilla pyrittiin takaamaan naimaonni ja näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänä seisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina.Kuvaa Nilakkajärven juhannussaunasta.

Rokuansydän

Olen viettänyt aikaa siellä usein,tykästynyt jo ensi käynnillä ja joka kerta enemmän,kuin vanhan ystävän tapamiseen sitä voi verrata ja ajatuskin sinne pääsystä nostaa pintaan tunteen,ihanaa menen sinne joka antaa enemmän,syvemmin ja se rauha joka siellä on.Sellaista ei ole kuin Vaalan Rokualla. Olen kirjoittanut Rokuasta aiemminkin,kertonut järvistä,maastosta ja siitä ainut laatuisesta paikasta jossa useana vuotena,kesällä tai talvella olen viettänyt aikaa liikkuen tai vain ollen ja nauttien hiljaisuudesta. Kuntoutuskeskus,kylpylä,SPA-hemmotteluhoidot tai muut aktiviteetit ovat kävijöiden mahdollisuuksia liikkua ja hemmotella itseä,palveluja tarjoaa paikallinen husky-safaritoimintakin.Maastot sopivat patikoimiseen sekä maastopyöräilyyn,upeat maisemat korkeuseroineen saavat kovakuntoisenkin sykkeen korkealle,jos niin haluaa. Järvet ovat vertaansa vailla,syvät,kirkkaat ja kesälläkin viileät vedet tuntuvat kuumana kesäpäivänä ihanalta pulahtaessa viilentävään järveen.Erämaalampia tai jo soistuneita ja umpeen kasvaneita lampia on muutamia ROKUASYDÄN-maastoreitillä ja kauniit maisemat,tottakai. Tällä kertaa matkan tarkoitus oli löytää uusia reittejä vanhojen tuttujen maastojen lisäksi sekä uida "minun omalla" nude-rannalla jossa kahtena kuumana päivänä kävinkin pulahtamassa maastolenkin jälkeen,viilentämässä oloani. Samalla halusin nauttia aurinkoisista ja kuumista kesäpäivistä vain katselemalla luontoa ja kuvaamalla,seuraavaa matkaa sinne odotellen ja kuvia katsellen voin muistella paikkaa mikä vei sydämmeni ensi näkemällä,paikka on Rokua.