Mitä aiot tehdä nyt?

Ei menneisyys ole sama kuin tulevaisuus. Vaikka olisit epäonnistunut hetki sitten, koko tämä päivän, koko tämän vuoden, viimeiset kuusitoista vuotta, tai viimeiset viisikymmentä vuotta, se ei merkitse mitään. Ainut millä on merkitystä on se mitä aiot tehdä nyt? -Anthony Robbins

Mukavaa lokakuista aamua kaikille,Oulussakin alkaa pikkuhiljaa ilma viiletä,enää 2+ astetta. Lappiin on luvattu lumi- ja räntäsadetta mutta onneksi täällä ei sada,joten tiet pysyvät kuivina eivätkä ole aamuisin liukkaat.Nyt on mitä hienoin pyöräilyilma,otan pyörän ja ajaa hurautan johonkin tai jonnekin,aivan sama kunhan ajan.Palaan taas.

AINOLA

Nuorena kävin usein ystäväni kanssa Oulun tunnetuimmassa puistossa,joka sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Puistossa oli tuolloin Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha ja muistan upeat lasiset pyramidin muotoise kasvihuoneet. Kumpareet,joissa kasvoi mitä erikoisimmat ja kauniimmat kukat sekä kasvit. Isot komeat lehti- ja havupuut,hyvin hoidettu puutarha sekä puiset vanhat rakennukset. Kuuluisin,1900-luvulla rakennettu Alaköökin Piparkakkutalo paloi tuhopolttajan toimesta 2011. Piparkakkutalo rakennettiin uudelleen valokuvien sekä arkkitehtikuvien perusteella aivan samanlaiseksi kuin se ennen oli,päiväkotitoiminta sai jatkaa 2012. Puistoalue oli laaja ja kauniita valkoisia siltoja jotka yhdistivät pienet saaret toisiinsa,sekä polkuja ja kävelyteitä risteili ympäri puistoa. Kesäisin ulkoilmateatteri veti paljon väkeä esityksiä katsomaan ja suosio oli melkoinen. Oulun kaupunginkirjasto ja maakuntakirjasto olivat myös AINOLAn puiston laidassa. Iso komea vuonna 1931 valmistunut Oiva Kallion suunnittelema kivirakennus jossa nuorena myös usein vierailin. Nykyisin rakennuksessa toimii Pohjois- Pohjanmaan museo,vaihtuvat näyttelyt saavat ihmiset menemään sinne kerta toisensa jälkeen. Oulun kaupunginkirjasto sekä maakuntakirjasto sijaitsevat nykyään Oulun kauppatorin edustalla Oulujoen suistossa Vänmanninsaaressa. Puistoalue Oulun keskustan tuntumassa oli AINOLA ja vuosi josta kirjoitin oli 1972. 1983 Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha muutti Linnanmaalle,sinne perustetun Oulun Yliopiston alueelle. AINOLAn puisto on säilyttänyt muotonsa ja kauneutensa,ainoastaan kumpareet,joissa kukat sekä kasvit kukoistivat,on poissa. Tänään vierailin Kasvitieteellisessä puutarhassa Linnanmaalla ja muistelin aikoja kun nuorena pyöräilin Kuivasjärveltä tutkimaan ja seikkailemaan puistoon,Oulun keskustan tuntumaan AINOLAan.

Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan museo ja kasveja Oulun Yliopiston kasvitieteelliseltä puutarhalta.

Runo ilvekselle

Täpläturkki,tupsukorva,mustapäinen hännäntupsu. Viiksikarvat pitkänlaiset,askeleet kevyet,kissamaiset. Vihertävät silmät sillä,kaunis on myös nenänpää. Katse tarkka,ihana ja herkkä,tässä kauniin kissan näät. Talvella meno lumessa on helppo,saalistustaito on myöskin kelpo. Tassut suuret,kynnet vahvat,hienosti kulkee tuo mahtava kissa. Mikä on tämä iso eläin,kaunis ja ihana,koskaan sitä nähdä et voi omalla pihalla.Metsän uljain kissa on arka ja varovainen,onhan ILVES Suomen metsien kissa jättiläinen.

Syksy saa

Lämmin ilma on ollut Suomen yllä jo pitkään,syyssateet ovat saaneet odottaa,muuttolinnut ovat lähteneet,vain joutsenet jotka oleilevat vielä pohjoisessa odottavat nekin kylmien ilmojen tulemista ja sitten nekin lähtevät etelään.Kuiva syksy on ollut kaunis,punaisen ja keltaisen eri sävyiset lehdet loistavat puissa,ruostesieni omalta osaltaan on kellastuttanut tänä syksynä lehtiä mutta nyt ruskan aika on jo ohi,viuhuva tuuli saa lehdet irtoamaan oksistoista ja ne lentävät maahan kasaantuen paksuksi kerrokseksi pyöräteille ja poluille tehden metsään keltapunaisen maton. Osin paljaat puut,värikkät lehdet ja syksyn tuoksu metsässä,kaikkea tätä on syysaamu. Pyöräilin pitkästä aikaa Rajahaudan letossa käymään,siitä on vuosi kun viimeksi vietin aikaa siellä ja nyt astelin pitkospuita kohti meren rantaa.Kevään lumien sulaminen ja jäät olivat tehneet tuhoja metsässä kaataen ohuemmat ja heikoimmat puunrangat tehden metsän kuin myrsky oisi pyyhkäissyt sen yli,oli aika surkean näköistä.Nuotiopaikan ympärillä metsittynyttä,korkeaa,tiheää puustoa joka hankaloittaa katselua lintutornista merelle.Ranta kortteista,liejukkoa ja pahalle haisevaa kivikkoa,siis näin syksyllä ei niin houkutteleva paikka.Muistan kun ensi kerran menin lettoon,se tuntui kuin satumaahan oisin mennyt tai unien kauniiseen lehtometsään,tunne oli kaunis,voiko näin lähellä kaupunkia olla tällainen rauhan tyyssija. Asettelin nuotiopuut sytyttääkseni tulet ja paistaakseni makkaraa,oli hiljaista,minulla oli taas reppu mukanani muttei koiraa,vanhana se ei jaksa enää juosta pitkiä matkoja,siis jätin sen kotiin.Tuli syttyi heti polttopuihin ja iloisesti rätisten ne paloivat,tuuli puhalsi savua milloin mihinkin suuntaa,silmissä savu kirveli ja vaatteeni tuoksuivat savulle,antaa tuoksua ajattelin ja jatkoin päivänlehden selailua.Kävin välillä rannalla kuvaamassa,yksinäinen mies oli tullut merelle kokemaan verkot,moottoriveneestä roikkuen mies yritti saada verkkoja katsottua ja mahdollista saalista nostettua veneeseen.Venettä lähestyy nopeasti etenevä pikavene ja aallokoihin kokka hakaten vene sivuuttaa kalastajaveneen.

Lokki tai sen raato makaa hiekalla,joku on käynyt raatelemassa raatoa ja höyheniä on lennellyt ympäriinsä hiekalla.Tuuli heiluttaa voimakkaasti höyheniä jotkut lähtevät lentoon pudoten veteen jossa ajelehtivat edemmäksi,kuin lastut lainehilla. Niin karua mutta kumminkin kaunista,se on luonnon kiertokulkua.Jätän kalastajan,sulat ja meren taakseni,menen nuotiolle jossa makkarat ovat sopivia syödä.Ruoka on aina hyvää kun sen nauttii ulkona,olkoot se sitten vaikka kärkkäri eli käristemakkara nuotiolla paistettuna.Joutsenet huutavat jossain lähellä ja lentävät pois päin,minunkin on aika lähteä matkoihini.Tarkastan vielä nuotion ja kotimatka voi alkaa,pyörä odottaa Rajahaudan satama-alueella.

Toiveen täyttymys

Olen jo pitkään miettinyt kirjan tekoa blogikirjoituksista sekä kuvista joita olen ottanut reissuillani.Matkani ovat olleet ihania,kauniita jopa upeita kokemuksia ja siksi halusin jakaa kirjankin muodossa tuntemukseni ja kokemukseni.Tekovaihe oli vaikeahko sillä kuvia on paljon,valinnan vaikeus oli suurin ongelma mutta tunteella valitsin kirjaani tulevat kuvat.Blogikirjoituskin tarvitsi hieman fiksausta kirjan muotoon ja kirjan tekoon pääsin aika vaivattomasti,helposti.Itse suunnittelu ja kuvien sekä kirjoitusten asettelu oli,sanoisinko,tarkin työ kirjassa,tarvittiin tarkistus,tarkistus ja vielä kerran tarkistus ennen kuin uskalsin luottaa että kaikki on kohdallaan ja oikealla paikalla.Kun kaikki oli valmista tarkistin vielä kerran mutta kun valmis kirja tuli kotiin oli sittenkin jäänyt pari virhettä huomaamatta.Kirjaa odotin postista tulevan jo usean päivän ajan ja jännittänyt onnistuinko sittenkään kirjoituksissa ja kuvissa mutta turhaa huolehdin sillä tulos on,sanoisinko,upea. Pidä unelmista huolta,ruoki niitä anna niille mahdollisuus,vahvista luottamusta siitä että jonain päivänä sinäkin teet unelmistasi totta.Ole rohkea,luota itseesi,niin onnistut.

Niin on ihmisajatus kuin savupatsas ikään: kun se lähtee nousemaan, niin sitä ei estä mikään. -Eino Leino

Aamun kauniit hetket

Heräsin aamulla aikaisin,ulkona oli kuulas ilma hiukan sumua,aurinko nousemaisillaan ja minä valmiina lähtemään lintubongausretkelle Tyrnävän pelloille. Pelloilla oli nähty viikolla n.11.000 kurkea yhdellä kertaa ja pitihän semmoinen parvi päästä bongaamaan,siis ei kun matkaan mukaan taas koira,reppu ja kamera. Perille päästyäni aurinko oli jo noussut,sumu kauniisti pellolla ja kauempana kovasti kurkien huutoa.Alkoi kiipeäminen lintutorniin ja kamera valmiiksi odottamaan lintujen heräämistä läheiseltä suolta ja niiden siirtymälento edessä oleville pelloille. Aluksi kurjet huutelivat pitäen taukoja mutta tihenevällä tahdilla ja lopuksi,koko lintulauma rupesi huutamaan yhteen ääneen ja samalla suolta nousi kaksi isoa parvea suuntaen lentonsa,ei lintutornia kohti vaan kauas ohi. Hieno tilanne ja tunnelma,harvoin olen päässyt katsomaan vastaavanlaista määrää kurkia nousevan yhdellä kertaa lentoon. Kuvassa sumu ja heinänkorsipaalit aamuauringonvalossa Kurjet eivät lentäneetkään ruokailemaan lähipellolle ja niinpä lähdin jalan peltotielle katselemaan mitä mahdollisuuksia olisi kuvata pienempi parvi takapellolta. Lähestyi parvea ja pientä liikehdintää rupesi näkymään mutta pääsin kohtuullisen lähelle ennen kuin arat kurjet nousivat lentoon ja suuntasivat kauemmaksi pellolle. Mukava matka,kauniita lintuja,lämmin,kaunis ilma ja kamerassa muutama kuva isoista ja aroista linnuista jotka kohta tekevät lähtöä etelään jättäen Suomen,kylmenevän sään,tulevan talven ja suuntaavat lentonsa Afrikkaan,Etelä-Aasiaan ja Etelä-Eurooppaan. Hyvää matkaa kauniit linnut,tulkaa ja tuokaa uusi kevät tänne takaisin tunnessanne. Kotia kohti ajaessani huomasin pellolla olevan karjalauman ja pujahdinkin sivutielle josta pääsi laitumen lähelle,nautakarjalauman viereen. Upeita ja isoja lehmiä tuli välittömästi aidan viereen ihmettelemään koiraani ja minua,lehmät nuuskivat ilmaa ja kauniit silmät katsoivat tarkasti meitä,uteliaina. Mukava aamu ajattelin kun ajoin kotiin päin,päivä oli vasta alullaan ja minulla monta kaunista hetkeä odotti tulemistaan. Mukavaa viikon alkua ja palaan taas.

Valepuku

Ole tarkkana. Mistä sitä koskaan tietää millaista valepukua seuraava opettajasi käyttää. Aamu oli kaunis,päivä lämmin ja iltaa kohti kaikki huoleni ja murheeni lensivät tuulen mukana kauas,sinne missä pippuri kasvaa. Oikein mukavaa illan jatkoa kaikille,palaan taas.

Breakfast by the sea

Oletko koskaan tehnyt niin...herännyt aikaisin ja päättänyt tehdä jotain mukavaa? Oletko koskaan tehnyt niin...tehnyt sen mitä päätit? Oletko koskaan lähtenyt,painanut oven kiinni ja ajanut johonkin mukanasi vaikkapa koira,reppu ja kamera? Minä olen,nimittäin herännyt aikaisin ja päättänyt,tehnyt niin ja lähtenyt mukanani koira,reppu ja kamera. Ennen auringon nousua lähdin ja ajoin Varjakkaan,aurinko oli juuri nousemaisillaan ja minä valmiina kameran kanssa. Koira juoksi edestakaisin häntä iloisesti heiluen,etsi jotain jännittävää hänkin. Nuuhki ilmaa ja juoksi välillä rantahietikossa,kumminkin koko ajan pitäen silmällä minua,viisas koira ajattelin ja odotin sopivaa hetkeä kuvaukseen. Aallonmurtajalla kiven päällä istuen kuvasin moottoriveneen jonka kuljettaja ohjasi Ouluun päin,vastarannalle,kauaksi pois kotisatamasta. Pian oli hiljaista vain yksinäinen lokki huuteli valopylvään päällä,tarkkaillen koirani touhuja.Pian lokkikin oli poissa ja oli taas hiljaista. Aurinko jatkoi nousuaan ja valaisi veneiden mastot jotka kohosivat korkealle,ylväinä kuin tietäen paikkansa ja arvonsa. Tuuli työnsi merivettä saaden sen pärskähtämään kiviä vasten,vesi kimmelsi kauniisti ja minä kuvasin. Lähistöllä isokoskelopari uiskenteli rauhallisesti rannan tuntumassa,koiras äänteli narisevalla äänellä ja sai minun mielenkiintoni heräämään,menin lähemmäksi. Linnut eivät pelänneet minua vaan touhusivat ja sukivat itseään,koiras edelleen naristen ja pitäen mielestään äänellään minut kauempana samalla huolehtien vartioi naarasta. Hieno lintu ja auringon ensisäteet,näky oli kaunis. Ihanan auringon syleilyssä vaihdoin kameran reppuun,otin aamupala-eväät esille ja nautin leivistä ja kahvista,joka tasaisella kivellä mukissaan höyryävän kuumana odotti juomista.Koiraa unohtamatta kaivoin repusta sillekin eväät ja innolla koira söikin omansa,odottaen kohta lisää tällä kertaa jotain paljon parempaa,niinpä nakkasin sille keksinpalan,joka koirani mielestä on ihanaa. Katselin ympärilleni ja kuuntelin vaimeita ääniä jotka kantautuivat jostain kaukaa. Nautin olostani. Tehkää joskus,päättäkää ja lähtekää,kokekaa yksi elämys lisää. Vaihtakaa aamupalan nauttiminen keittiönne hämäristä yhdeksi aamuksi --- aamiaiseen meren rannalla.

Aamun toive

Aurinko on juuri nousemassa uuden päivän aamuna. Mitä sellaista voisin toivoa, mitä tämä päivä voisi minulle tuoda? Ei mitään sellaista, mikä tekisi muiden maailman köyhemmäksi, ei mitään toisten kustannuksella; vain niitä harvoja asioita, jotka eivät tullessaan pysähdy minuun vaan paremminkin koskettavat minua, kun ne tapahtuvat ja keräävät lujuutta: • muutaman ystävän jotka ymmärtävät minua ja silti pysyvät ystävinäni • työtehtävän, jolla on todellista arvoa, sellaista mitä ilman maailma tuntuisi köyhemmältä • matkaa pelkäämättömän mielen, vaikkapa väylä ei olisikaan merkitty • ymmärtäväisen sydämen • huumorintajun ja voiman nauraa • vähän joutilasta aikaa ilman mitään tekemistä • muutamia vaitonaisia hetkiä, hiljaista mietiskelyä • sekä kärsivällisyyttä odottaa näiden saapumista ja viisautta tuntea ne, kun ne ovat tulleet. -W.R. Hunt Hyvää torstai-aamua ja mukavaa päivän jatkoa tämän kuvan myötä.

Vastoinkäymiset kuuluvat elämään, ja ellet jaa niitä, et anna sinusta välittävälle ihmiselle riittävää tilaisuutta välittää sinusta kylliksi. -Dinah Shore