Lämmin ilma on ollut Suomen yllä jo pitkään,syyssateet ovat saaneet odottaa,muuttolinnut ovat lähteneet,vain joutsenet jotka oleilevat vielä pohjoisessa odottavat nekin kylmien ilmojen tulemista ja sitten nekin lähtevät etelään.Kuiva syksy on ollut kaunis,punaisen ja keltaisen eri sävyiset lehdet loistavat puissa,ruostesieni omalta osaltaan on kellastuttanut tänä syksynä lehtiä mutta nyt ruskan aika on jo ohi,viuhuva tuuli saa lehdet irtoamaan oksistoista ja ne lentävät maahan kasaantuen paksuksi kerrokseksi pyöräteille ja poluille tehden metsään keltapunaisen maton. Osin paljaat puut,värikkät lehdet ja syksyn tuoksu metsässä,kaikkea tätä on syysaamu.
Pyöräilin pitkästä aikaa Rajahaudan letossa käymään,siitä on vuosi kun viimeksi vietin aikaa siellä ja nyt astelin pitkospuita kohti meren rantaa.Kevään lumien sulaminen ja jäät olivat tehneet tuhoja metsässä kaataen ohuemmat ja heikoimmat puunrangat tehden metsän kuin myrsky oisi pyyhkäissyt sen yli,oli aika surkean näköistä.Nuotiopaikan ympärillä metsittynyttä,korkeaa,tiheää puustoa joka hankaloittaa katselua lintutornista merelle.Ranta kortteista,liejukkoa ja pahalle haisevaa kivikkoa,siis näin syksyllä ei niin houkutteleva paikka.Muistan kun ensi kerran menin lettoon,se tuntui kuin satumaahan oisin mennyt tai unien kauniiseen lehtometsään,tunne oli kaunis,voiko näin lähellä kaupunkia olla tällainen rauhan tyyssija.
Asettelin nuotiopuut sytyttääkseni tulet ja paistaakseni makkaraa,oli hiljaista,minulla oli taas reppu mukanani muttei koiraa,vanhana se ei jaksa enää juosta pitkiä matkoja,siis jätin sen kotiin.Tuli syttyi heti polttopuihin ja iloisesti rätisten ne paloivat,tuuli puhalsi savua milloin mihinkin suuntaa,silmissä savu kirveli ja vaatteeni tuoksuivat savulle,antaa tuoksua ajattelin ja jatkoin päivänlehden selailua.Kävin välillä rannalla kuvaamassa,yksinäinen mies oli tullut merelle kokemaan verkot,moottoriveneestä roikkuen mies yritti saada verkkoja katsottua ja mahdollista saalista nostettua veneeseen.Venettä lähestyy nopeasti etenevä pikavene ja aallokoihin kokka hakaten vene sivuuttaa kalastajaveneen.
Lokki tai sen raato makaa hiekalla,joku on käynyt raatelemassa raatoa ja höyheniä on lennellyt ympäriinsä hiekalla.Tuuli heiluttaa voimakkaasti höyheniä jotkut lähtevät lentoon pudoten veteen jossa ajelehtivat edemmäksi,kuin lastut lainehilla.
Niin karua mutta kumminkin kaunista,se on luonnon kiertokulkua.Jätän kalastajan,sulat ja meren taakseni,menen nuotiolle jossa makkarat ovat sopivia syödä.Ruoka on aina hyvää kun sen nauttii ulkona,olkoot se sitten vaikka kärkkäri eli käristemakkara nuotiolla paistettuna.Joutsenet huutavat jossain lähellä ja lentävät pois päin,minunkin on aika lähteä matkoihini.Tarkastan vielä nuotion ja kotimatka voi alkaa,pyörä odottaa Rajahaudan satama-alueella.
Pyöräilin pitkästä aikaa Rajahaudan letossa käymään,siitä on vuosi kun viimeksi vietin aikaa siellä ja nyt astelin pitkospuita kohti meren rantaa.Kevään lumien sulaminen ja jäät olivat tehneet tuhoja metsässä kaataen ohuemmat ja heikoimmat puunrangat tehden metsän kuin myrsky oisi pyyhkäissyt sen yli,oli aika surkean näköistä.Nuotiopaikan ympärillä metsittynyttä,korkeaa,tiheää puustoa joka hankaloittaa katselua lintutornista merelle.Ranta kortteista,liejukkoa ja pahalle haisevaa kivikkoa,siis näin syksyllä ei niin houkutteleva paikka.Muistan kun ensi kerran menin lettoon,se tuntui kuin satumaahan oisin mennyt tai unien kauniiseen lehtometsään,tunne oli kaunis,voiko näin lähellä kaupunkia olla tällainen rauhan tyyssija.
Asettelin nuotiopuut sytyttääkseni tulet ja paistaakseni makkaraa,oli hiljaista,minulla oli taas reppu mukanani muttei koiraa,vanhana se ei jaksa enää juosta pitkiä matkoja,siis jätin sen kotiin.Tuli syttyi heti polttopuihin ja iloisesti rätisten ne paloivat,tuuli puhalsi savua milloin mihinkin suuntaa,silmissä savu kirveli ja vaatteeni tuoksuivat savulle,antaa tuoksua ajattelin ja jatkoin päivänlehden selailua.Kävin välillä rannalla kuvaamassa,yksinäinen mies oli tullut merelle kokemaan verkot,moottoriveneestä roikkuen mies yritti saada verkkoja katsottua ja mahdollista saalista nostettua veneeseen.Venettä lähestyy nopeasti etenevä pikavene ja aallokoihin kokka hakaten vene sivuuttaa kalastajaveneen.
Niin karua mutta kumminkin kaunista,se on luonnon kiertokulkua.Jätän kalastajan,sulat ja meren taakseni,menen nuotiolle jossa makkarat ovat sopivia syödä.Ruoka on aina hyvää kun sen nauttii ulkona,olkoot se sitten vaikka kärkkäri eli käristemakkara nuotiolla paistettuna.Joutsenet huutavat jossain lähellä ja lentävät pois päin,minunkin on aika lähteä matkoihini.Tarkastan vielä nuotion ja kotimatka voi alkaa,pyörä odottaa Rajahaudan satama-alueella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti