Oletko koskaan tehnyt niin...herännyt aikaisin ja päättänyt tehdä jotain mukavaa?
Oletko koskaan tehnyt niin...tehnyt sen mitä päätit?
Oletko koskaan lähtenyt,painanut oven kiinni ja ajanut johonkin mukanasi vaikkapa koira,reppu ja kamera?
Minä olen,nimittäin herännyt aikaisin ja päättänyt,tehnyt niin ja lähtenyt mukanani koira,reppu ja kamera.
Ennen auringon nousua lähdin ja ajoin Varjakkaan,aurinko oli juuri nousemaisillaan ja minä valmiina kameran kanssa. Koira juoksi edestakaisin häntä iloisesti heiluen,etsi jotain jännittävää hänkin. Nuuhki ilmaa ja juoksi välillä rantahietikossa,kumminkin koko ajan pitäen silmällä minua,viisas koira ajattelin ja odotin sopivaa hetkeä kuvaukseen. Aallonmurtajalla kiven päällä istuen kuvasin moottoriveneen jonka kuljettaja ohjasi Ouluun päin,vastarannalle,kauaksi pois kotisatamasta.
Pian oli hiljaista vain yksinäinen lokki huuteli valopylvään päällä,tarkkaillen koirani touhuja.Pian lokkikin oli poissa ja oli taas hiljaista.
Aurinko jatkoi nousuaan ja valaisi veneiden mastot jotka kohosivat korkealle,ylväinä kuin tietäen paikkansa ja arvonsa.
Tuuli työnsi merivettä saaden sen pärskähtämään kiviä vasten,vesi kimmelsi kauniisti ja minä kuvasin.
Lähistöllä isokoskelopari uiskenteli rauhallisesti rannan tuntumassa,koiras äänteli narisevalla äänellä ja sai minun mielenkiintoni heräämään,menin lähemmäksi. Linnut eivät pelänneet minua vaan touhusivat ja sukivat itseään,koiras edelleen naristen ja pitäen mielestään äänellään minut kauempana samalla huolehtien vartioi naarasta. Hieno lintu ja auringon ensisäteet,näky oli kaunis.
Ihanan auringon syleilyssä vaihdoin kameran reppuun,otin aamupala-eväät esille ja nautin leivistä ja kahvista,joka tasaisella kivellä mukissaan höyryävän kuumana odotti juomista.Koiraa unohtamatta kaivoin repusta sillekin eväät ja innolla koira söikin omansa,odottaen kohta lisää tällä kertaa jotain paljon parempaa,niinpä nakkasin sille keksinpalan,joka koirani mielestä on ihanaa. Katselin ympärilleni ja kuuntelin vaimeita ääniä jotka kantautuivat jostain kaukaa. Nautin olostani.
Tehkää joskus,päättäkää ja lähtekää,kokekaa yksi elämys lisää. Vaihtakaa aamupalan nauttiminen keittiönne hämäristä yhdeksi aamuksi --- aamiaiseen meren rannalla.
Pian oli hiljaista vain yksinäinen lokki huuteli valopylvään päällä,tarkkaillen koirani touhuja.Pian lokkikin oli poissa ja oli taas hiljaista.
Aurinko jatkoi nousuaan ja valaisi veneiden mastot jotka kohosivat korkealle,ylväinä kuin tietäen paikkansa ja arvonsa.
Tuuli työnsi merivettä saaden sen pärskähtämään kiviä vasten,vesi kimmelsi kauniisti ja minä kuvasin.
Lähistöllä isokoskelopari uiskenteli rauhallisesti rannan tuntumassa,koiras äänteli narisevalla äänellä ja sai minun mielenkiintoni heräämään,menin lähemmäksi. Linnut eivät pelänneet minua vaan touhusivat ja sukivat itseään,koiras edelleen naristen ja pitäen mielestään äänellään minut kauempana samalla huolehtien vartioi naarasta. Hieno lintu ja auringon ensisäteet,näky oli kaunis.
Ihanan auringon syleilyssä vaihdoin kameran reppuun,otin aamupala-eväät esille ja nautin leivistä ja kahvista,joka tasaisella kivellä mukissaan höyryävän kuumana odotti juomista.Koiraa unohtamatta kaivoin repusta sillekin eväät ja innolla koira söikin omansa,odottaen kohta lisää tällä kertaa jotain paljon parempaa,niinpä nakkasin sille keksinpalan,joka koirani mielestä on ihanaa. Katselin ympärilleni ja kuuntelin vaimeita ääniä jotka kantautuivat jostain kaukaa. Nautin olostani.
Tehkää joskus,päättäkää ja lähtekää,kokekaa yksi elämys lisää. Vaihtakaa aamupalan nauttiminen keittiönne hämäristä yhdeksi aamuksi --- aamiaiseen meren rannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti