Ex tempore

Oli taas niitä päiviä kun ilma oli tuhnuinen,tihuutti vettä eikä oikein mikään tuntunut miltään,tympi. Ajattelin ilmansuuntia,itä,ei sinne,siellä ei ole mitään.Länteen,ei,meri tulee vastaan,pohjoinen,siellä sataa lunta ja etelä,hmmm,mikä mukava ja ihanan kaunis kaupunki,paljon lupsakoita immeisiä ja tuttu kaupunki monine nähtävyyksine. Sehän on tietenkin Kuopio,sinne siis ja ei kun menoksi. Ex tempore lähdöt ne on kaikista parhaimmat,suunnittelematta ja miettimättä auton nokka kohti savon maata. Ilma oli hyvä ajella,aurinkokin paistoi välillä ja kauniit maisemat hivelivät silmää. Paljon vesistöä,isoja järviä ja mäkisiä maastoja sellaista maalaismaisemaa jota varsinkin kesällä on ilo katsella ja ajella autolla. Kuopio,tuo kalakukkojen,lupsakoitten ja viäräleukaisten savolaisten kaunis kaupunki.Auto sataman parkkipaikalle ja siitä kävelyä tuomiokirkon mäkeä ylös ja kirkon ovien ollessa auki menin sisälle. Urkuviikot olivat juuri siltä osin loppuneet mutta illan improvisaation konserttiharjoituksen loppua sain kuunnella ja olihan mahtava pauhu kun urut päästivät pillejään auki ja jykevä urkumusiikki täytti kirkon. Illalla oli alkamassa Kaj-Erik Gustafssonin urkukonsertti ja koko viikon kestävä URKUVIIKOT saivat kirkkomusiikin kuuntelijoita varmasti kirkon täyteen. Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, sijaitsee Kuopion Vahtivuoren mäellä,se on vihitty käyttöön vuonna 1816 Kuopion tuomiokirkon pääurut on rakentanut tanskalainen Bruno Christensen & Sønner Orgelbyggeri vuonna 1986 ja niissä on 52 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Alttarimaalaus Jeesus ristillä, Berndt Abraham Godenhjelm, 1843. Lähde:Wikipedia. Kuvasin kaunista alttaritaulua ja kirkkoa sekä ostin kynttilän ja asetin sen telineeseen muistoksi poisnukkuneille. Lähdin jatkamaan matkaa,kohti kaupungin keskustaa.

Keskustassa oli hälinää,torilla vilinää ja ihmiset tulivat ja menivät kauppohin,kahviloissa oli väkeä ja aina niin rento tunnelma oli nytkin läsnä kun kävelin kohti kauppahallia. Vehmerin riihi-leipä ja mustikkakukot ovat joka kertainen ostos kauppahallissa käydessäni ja nytkin ostin kotiin vietävää. Paikalliset tuotteet ovat aina kokeilun arvoisia ja olenkin mieltynyt vehmerin riihen mietoon savunmakuiseen leipään. Alkoi jo hieman hämärtää ja yksi paikka josta minulla on monta ihanaa muistoa aikaisemmista käynneistäni on Rauhanlahti ja siellä jätkänkämppä. Ennen kotiin lähtöä siellä halusin vielä käydä,15 minuutin ajo keskustasta ja olin Rauhanlahdessa. Aito 1950-luvun tukkikämppä jossa tarjoillaan maukasta perinneruokaa,ja joka on siirretty nykyiselle paikalle Nurmeksen metsähallinnon alueelta.Sekä iso upea savusauna ja valtavan iso kiuas josta lähti ihanan kosteat löylyt sekä löylyttelyn jälkeen vilvoittelu ulkoterassilla. Vieläkin muistelen lämmöllä kun muutama vuosi sitten koin tuon kaiken,perinneruokine ja savusaunoineen,kumpa vielä pääsisin kokemaan sen saman tunnelman kuin tuolloin. Lopuksi kuva vanhasta veneestä kallaveden rannalla ja sitten olikin jo kotiin lähdön aika.Jätin hyvästit tukkikämpälle ja savusaunalle,lähistöllä olevalle kesäteatterille sekä caravaanialueelle.Maaseutumiljöiselle Rauhanlahdelle,Kuopion keskustalle,torille ja kauppahallille. Ihana oli lähteä,käydä ja palata kotiin toiveena tehdä taas ex tempore-matka vaikkapa kalakukkojen kaupunkiin,Kuopioon.