Joulukuu alkoi lumisissa keleissä,nimittäin oli taas satanut muutama sentti ihanaa pehmyttä lunta ja maisemat näyttivät kauniilta iltaruskon valaistessa puhtaan valkoisen koskemattoman lumen.Tänään kirkoissa laulettiin Hoosiannaa 1. adventin merkiksi ja minäkin olin Turkansaaren ihanassa pienessä ja tunnelmallisessa kirkossa, joka oli ääriään myöten täynnä ihmisiä sanaa kuulemassa ja laulamassa tunnetuimpia jouluvirsiä,kuten Hoosianna.Olkia oli levitelty lattialle ja kynttilät paloivat kynttelikössä sekä yksi kynttilä pöydällä 1. adventin merkiksi kun huomasimme että lattialla,olkien seassa vilisteli pieni hiirulainen.Lapsia se kiinnosti erityisesti ja vanhemmatkin kurkkivat lattianrakoon nähdäkseen tuon pienen kulkijan.Kirkonmenojen jälkeen pappi kutsui kaikki Yli-Juuruksen taloon laulamaan kauneimmat joululaulut ja myöhemmin talokin oli tupaten täynnä nuoria ja vanhempia laulajia,kaikille ei riittänyt istuimiakaan mutta innokkaana seistenkin me joululaulujen ystävät lauloimme kauneimmat joululaulut.Kaunis ja vanha Yli-Juuruksen talo pirttineen ja kamareineen oli erittäin kauniisti koristeltu jouluiseksi ja asetelmia laitettu pöydille joita minäkin kuvasin innokkaana ennen laulutilaisuuden alkua.Kauniit vanhat huonekalut luovat myös ihanan vaikutelman miten tämän kaltaisessa isossa ja varsin varakkaassa talossa on ennen asuttu.
Ala-Kärpän tunnelmallisessa,vanhassa talossa oli kahvipöytä katettu ohrapuurosta,itseleivotusta pullasta ja pipareista kun jonoksi asti kahville vuoroaan odottavat ihmiset halusivat sisälle ja lämpimään sekä nauttimaan ihanista herkuista.Ihana puuron ja kanelin tuoksu leijaili tuvassa kun jotkut ostivat höyryävän kuumaa ja herkullista puuroa.
Kiertelin vielä pihapiirissä olevia pienempiä taloja katsellen ja kuvasin hämäriä sisätiloja,hämärää mutta tunnelmallista kamaria ja pientä tupaa.
Oli aika lähteä ja jättää kaunis Turkansaari,kirkko ja komeat talot ja astella kävelysiltaa oli Oulujoen.Valkoinen puhdas vasta satanut lumi ja laskevan auringon kajo
sekä kiristyvä pakkanen saivat taivaan hohtamaan kirkkaana.Kaunista sanoisin minä ja että palaan taas Turkansaareen,viimestään kesällä.
Talvella murheita muisteta ei,talvella paljon on lunta,muistoja kauniita katsellaan,riemuja vanhoja riemuitaan,nähdään kesästä unta.
-Eino Leino
Ala-Kärpän tunnelmallisessa,vanhassa talossa oli kahvipöytä katettu ohrapuurosta,itseleivotusta pullasta ja pipareista kun jonoksi asti kahville vuoroaan odottavat ihmiset halusivat sisälle ja lämpimään sekä nauttimaan ihanista herkuista.Ihana puuron ja kanelin tuoksu leijaili tuvassa kun jotkut ostivat höyryävän kuumaa ja herkullista puuroa.
Kiertelin vielä pihapiirissä olevia pienempiä taloja katsellen ja kuvasin hämäriä sisätiloja,hämärää mutta tunnelmallista kamaria ja pientä tupaa.
Oli aika lähteä ja jättää kaunis Turkansaari,kirkko ja komeat talot ja astella kävelysiltaa oli Oulujoen.Valkoinen puhdas vasta satanut lumi ja laskevan auringon kajo
sekä kiristyvä pakkanen saivat taivaan hohtamaan kirkkaana.Kaunista sanoisin minä ja että palaan taas Turkansaareen,viimestään kesällä.
Talvella murheita muisteta ei,talvella paljon on lunta,muistoja kauniita katsellaan,riemuja vanhoja riemuitaan,nähdään kesästä unta.
-Eino Leino
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti