Matkan varrella isoja tuulivoimaloita tuulipuistossa,tie jossa nostosillat avaavat portit merenkävijöille,isoille veneille liikkua paikasta toiseen ja meri joka avautuu vasemmalla lähestyessäni pientä idyllistä kylää nimeltä Reposaari. Suojaisan ja syvän luonnonsatamansa ansiosta Reposaari oli jo varhain tunnettu välietappi tultaessa Itämereltä pohjanmaan jokisuiston kauppapaikoille. Vuonna 1558 antoi Juhana Herttua saaren vastaperustetulle Porin kaupungille "nautittavaksi ja käytettäväksi". Alkuun saari oli lähinnä karjanlaitumena, mutta jo 1600-luvulla sen satamaa alettiin käyttää isoimpien laivojen lastaamiseen.
Vanhat talot ja rehevät puistot sekä pihamaat sekä Junnilan leirikeskuksen puutarha ovat kuin rauhan tyyssija.Hiljaisen ja rauhallisen oloinen päätie kulkee lähellä meren rantaa,pieni kahvila-kioski palvelee asiakkaitaan ja itsekkin istahdin lämpimänä kesäaamuna patiolle kahvikupposelle ja tarkkailemaan kylän elämää.
Lähellä pursisatama ja siellä veneitä jotka keinuvat pienessä aallokossa,ihmisiä arjen askareissa ja kyläkauppa johon pistäytyvät asiakkaat tulevat ulos ruokakasseja kantaen.Juotuani kahvin lähden tutkimusmatkalle menneisyyteen eli kiertelin pienen kylän muutamat tiet ja saavuin Reposaaren vanhalle kirkolle.Kaunis pieni kirkko jossa mm.Tasavallan presidenttimme ja hänen puolisonsa vihittiin sekä hiihtäjälegenda J.Mieto meni Reposaarelaisen naisen kanssa naimisiin.
Kauniit kattomaalaukset,rauhallinen tunnelma ja opas joka kertoili kirkon tarinaa ja historiaa sekä turistit joita oli saapunut kirkkoon läheltä ja vähän kauempaa.
Ihailin aikani kirkkoa ja kuuntelin oppaan kerrontaa,kuvasin ja lähdin kulkemaan eteenpäin.Soratietä kulkiessa auringon lämpimästi paistaessa saavuin Junnilan leirikeskukseen joka on Porin ja Reposaaren ylpeys ja upea puisto näkemisen arvoinen.
Jätin kauniin puiston ja leirikeskuksen jossa par´aikaa eläkeläiryhmä oli tutustumassa puistoon,hitaasti edeten ryhmä siirtyi sisätiloihin kahvittelemaan ja minä eteenpäin omassa matkassani.Tulin takaisin kylälle jossa kiireetön meno jatkui ja pistäydyin vanhaan rakennukseen josta oli tehty ruokaravintola,kauniit karjalanneitokukka-amppelit riippuivat kuistilla ja ihmiset tulivat tai menivät ruokailemaan ravintolaan,istuipa jokunen ulkokuistilla siemaillen viinilasillistaan.
Olin viettänyt mukavan päivän kauniissa pikku-kylässa jossa kesäaamun kiireettömyys tarttui minuunkin jossa idylliset talot ja kauniit puistot,venesatama ja paikan ilmapiiri huokui arvokkuutta. Lähdin ja jätin nämä kaikki,lähdin,kohti uusia seikkailuja.
Lähellä pursisatama ja siellä veneitä jotka keinuvat pienessä aallokossa,ihmisiä arjen askareissa ja kyläkauppa johon pistäytyvät asiakkaat tulevat ulos ruokakasseja kantaen.Juotuani kahvin lähden tutkimusmatkalle menneisyyteen eli kiertelin pienen kylän muutamat tiet ja saavuin Reposaaren vanhalle kirkolle.Kaunis pieni kirkko jossa mm.Tasavallan presidenttimme ja hänen puolisonsa vihittiin sekä hiihtäjälegenda J.Mieto meni Reposaarelaisen naisen kanssa naimisiin.
Kauniit kattomaalaukset,rauhallinen tunnelma ja opas joka kertoili kirkon tarinaa ja historiaa sekä turistit joita oli saapunut kirkkoon läheltä ja vähän kauempaa.
Ihailin aikani kirkkoa ja kuuntelin oppaan kerrontaa,kuvasin ja lähdin kulkemaan eteenpäin.Soratietä kulkiessa auringon lämpimästi paistaessa saavuin Junnilan leirikeskukseen joka on Porin ja Reposaaren ylpeys ja upea puisto näkemisen arvoinen. 
Jätin kauniin puiston ja leirikeskuksen jossa par´aikaa eläkeläiryhmä oli tutustumassa puistoon,hitaasti edeten ryhmä siirtyi sisätiloihin kahvittelemaan ja minä eteenpäin omassa matkassani.Tulin takaisin kylälle jossa kiireetön meno jatkui ja pistäydyin vanhaan rakennukseen josta oli tehty ruokaravintola,kauniit karjalanneitokukka-amppelit riippuivat kuistilla ja ihmiset tulivat tai menivät ruokailemaan ravintolaan,istuipa jokunen ulkokuistilla siemaillen viinilasillistaan.
Olin viettänyt mukavan päivän kauniissa pikku-kylässa jossa kesäaamun kiireettömyys tarttui minuunkin jossa idylliset talot ja kauniit puistot,venesatama ja paikan ilmapiiri huokui arvokkuutta. Lähdin ja jätin nämä kaikki,lähdin,kohti uusia seikkailuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti